Pikapyrähdys tv-uutisstudiossa – mediakurssi otti selvää Ylen toimittajista kulissien takana

Mediakurssin toimittajaryhmä sai tilaisuuden tutustua aamu-tv- ja uutisstudioihin sekä Ylen verkkosivujen toimitukseen Ylen mediatalossa 16.1. Kyselimme toimittaja Silja Rauniolta ja uutisankkuri Hanna Visalalta, millaista toimittajan työ on nykypäivänä valtakunnan ykkösmediassa.

Yle kuvat 135

Mediakurssi tutustumassa tv-uutisstudioon. Studio vaikutti luonnollisessa koossaan pienemmältä kuin tv-ruudussa. Neljäntenä oikealla Hanna Visala.

Tutustumiskierroksen alussa uutisankkuri Hanna Visala esitteli meille tv:n uutisstudiota ja kertoi, millaisia työvaiheita uutisten toimittamiseen liittyy ennen suoraa tv:n uutislähetystä.

HRSK: “Miten uutisjuttu syntyy Ylen tv:n uutistoimituksessa? Kuka tai ketkä päättävät mitkä aiheet valitaan, miten juttu rajataan ja mikä on jutun lopullinen sisältö? Saavatko toimittajat itse päättää mistä aiheista he kirjoittavat?”

Hanna Visala: “Meillä on aamuisin tällainen kokous, jossa katotaan päivän agenda, eli mitä siellä on tulossa. Meidän eri toimitukset, kuten taloustoimitus ja politiikka, on seurannut jo valmiiksi esimerkiksi jotakin vaaleihin liittyvää. On toki myös valmiina tiettyjä aiheita, mutta uutiset ovat hetkessä kiinni, ja jos jotain tapahtuu samana yönä tai aamuna, niin sitten se agenda menee vähän uusiksi sen mukaan, mikä on päivän ykkösuutinen.”

Periaatteessa Ylen toimittaja tekee jutun sekä TV:lle että radioon ja kirjoittaa aiheesta vielä verkkoartikkelin. Joskus tämä pitää tehdä yhdessä päivässä ja usein on niin, että jos se on “päivän päälle” tapahtuma, niin sitä ei voi tehdä etukäteen, Visala kertoo. Toki tutkivassa journalismissa, tai jos on pöyhitty jotakin asiaa pitkään, on työlle enemmän aikaa.

Aamukokouksen jälkeen, kun toimittaja on saanut tehtävänannon tai lähtee työstämään itse keksimäänsä aihetta, on tavoitteena yleensä saada uutinen neljään eri radiolähetykseen. Kuvaaja on tietysti mukana, jos tehdään TV-uutinen. Päivän aikana tehdään haastattelu ja kirjoitetaan käsikirjoitus. Sen jälkeen se editoidaan leikkaamossa. Voi olla, että radiouutisen lisäksi tehdään TV:lle vain lyhyt sähke, jos kaikkea ei ole saatu valmiiksi. Ensimmäinen TV-versio menee kuuden uutisiin ja myöhemmin puoli yhdeksän uutisiin.

Visalan mukaan radio oli ennen nopein media, sen jälkeen TV, viimeiseksi verkkouutinen. Nyt tilanne on kääntynyt: verkkoon pitää saada uutinen heti, kun on varmistettu, että sen tiedot pitävät paikkaansa.

Yle kuvat 137

Uutisankkuri Hanna Visala HRSK:n toimittajaryhmän haastateltavana.

Kysyimme myös toimittaja Silja Rauniolta, miksi hän ryhtyi juuri tähän ammattiin.

Silja Raunio: “No, oikeestaan se oli ehkä vähän sattumaa. Olin itse kiinnostunut aikoinaan yhteiskunta- ja valtiotieteistä, ja journalismi on tavallaan sellainen hauska sovellus siitä, että voi olla tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa. Ja sitten parhaimmillaanhan tämä voi vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin enemmän joistain asioista, kuin aikaisemmin.”  

HRSK: “Mistä pidät eniten/vähiten työssäsi?”

Silja Raunio: “Pidän taitavista työtovereista ja siitä, että saan olla yhteiskunnallisten asioiden parissa. Vähiten pidän siitä, että työajat saattavat olla vaihtelevia ja välillä täytyy valvoa pitkään.”’

Yle kuvat 131

Silja Raunio tutustuttaa meidät verkkouutisten toimittamiseen.

HRSK: “Mitä tietoja ja taitoja olet ottanut mukaasi lukioajoilta?”

Silja Raunio: “Meillä oli aikoinaan hyvä mediakurssi koulussa, ja myös hyvä äidinkielen, ilmaisutaidon ja historian opetus.

HRSK: “Miten aloittelevan toimittajan on mahdollista saada näkyvyyttä ja edetä urallaan?”

Silja Raunio: “Pitää olla aktiivinen, ja pitää myös olla paljon työnäytteitä, että voi näyttää työnantajille, että tällaisia juttuja mä olen esimerkiksi tehnyt.”

Yle kuvat 143

Korkeapaine lähestymässä Länsi-Eurooppaa, suuntana Pariisi – bien sür!

Toimittajan työ elää siis nykypäivän mukana. Maailmalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, joten toimittajilla riittää varmasti jatkossakin tekemistä.

Vierailumme yleisradiossa oli lyhyt, ja haastattelua tehdessä aika tuntui kuluvan yllättävän nopeasti. Kaikkiin kysymyksiin emme saaneet vastausta, emmekä ajan puutteen takia ehtineet kysyä. Vartija sisäänkäynnin tiskillä ja “uutisdeskin” meluisa äänimaailma loivat asiallisen ja kiireisen tunnelman. Siitä huolimatta oppaamme olivat asiantuntevia haastateltavia, mikä teki vierailusta varsin mielenkiintoisen.

Paavo Honkanen

Smilla Särkkä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s