Helsingin Sanomat puolustaa sananvapautta ja kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa

Mediakurssilaisten haastattelema Helsingin Sanomien toimitus puolustaa kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja korostaa median vastuuta luotettavan tiedon välittäjänä. Median on päätoimittaja Kaius Niemen mukaan tarjottava kansalaisille ”pääsy sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.”

Mediakurssilaiset saivat harvinaisen tilaisuuden päästä seuraamaan uutisjuttujen tekemistä Helsingin Sanomissa 14.12. Kysyimme mm.: Miten uutinen syntyy päivälehden toimituksessa? Mitä työvaiheita siihen liittyy? Mitä tietolähteitä toimittaja käyttää tehdessään uutista? Miten toimittaja valmistautuu haastattelujen tekemiseen? Mediakurssilaisia kiinnosti myös, miten tiedonvälityksen digitalisoituminen, uusien ns. interaktiivisten medioiden ja jakelukanavien yleistyminen sekä mainosrahoituksen siirtyminen yhä enemmän sosiaaliseen mediaan on vaikuttanut uutisten toimittamiseen ja toimittajan työhön.

Hesarin uutisdeski

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kilpailutilanteen kiristyminen mainosmarkkinoilla on jossain määrin muuttanut myös Helsingin Sanomien toimituspolitiikkaa ja viime aikoina toimituksessa on panostettu entistä enemmän digitaalisten uutissisältöjen kehittämiseen. Kuitenkin ”Hesarilla” on Niemen mukaan edelleen vahva asema myös printtimediassa. Helsingin Sanomat on ”valtakunnallinen paikallislehti” eli koko maan kattavan uutistoiminnan lisäksi sillä on merkittävä rooli erityisesti metropolialueen tapahtumien uutisoinnissa.

Niemen mukaan uutistoiminnan avainsanoja ovat nykyään interaktiivisuus, kokemuksellisuus, yllätyksellisyys ja kiinnostavuus, eli median tulee tarjota lukijoille tarpeeksi kiinnostavia sisältöjä, jotka toisaalta koskettavat lukijakunnan omaa kokemusmaailmaa, mutta avaa samalla uusia näkökulmia yhteiskunnallisen todellisuuden hahmottamisessa. Digitaalinen media tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiiviseen vuorovaikutukseen lukijakunnan kanssa.

Kaius Niemi korostaa Hesarin roolia yhteiskunnallisena toimijana; se on ”riippumaton sanomalehti,” joka tarjoaa ”pääsyn sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.” Monien poliittisten päätösten valmistelu tai päätöksenteko ei välttämättä aina ole avointa, vaikka tällä tiedolla olisi yhteiskunnallista merkitystä. Jotta suuri yleisö voi demokratiassa käydä avointa ja julkista yhteiskunnallista keskustelua, tulee tietoa olla mahdollisimman laajasti ja kattavasti saatavilla. Jotta tieto olisi luotettavaa, tulee median olla sitoutunut tarkistamaan faktat ja korjaamaan mahdolliset virheet.

Mediakentän pirstoutumisesta ja valeuutisten leviämisestä huolimatta lukijakunnalla on Niemen mukaan Suomessa vielä ainakin toistaiseksi kohtuullisen vankka luottamus perinteiseen ja riippumattomaan ammattimediaan, joka on sitoutunut journalismin perusperiaatteisiin.

Talouden ja politiikan ”konkaritoimittaja” Marko Junkkari taas kertoi mediakurssin toimittajaryhmälle, miten tiedonvälityksen digitalisoituminen on muuttanut toimittajan työtä valtalehden uutistoimituksessa. Se, että ”lähes kaikki julkaistaan nykyään digitaalisena”, on ennen kaikkea nopeuttanut uutisten toimittamista ja rytmiä; ”nykyään uutinen pannaan heti verkkoon ja ulos,” Junkkari sanoo. Tästä huolimatta uutisen kiinnostavuus ja merkittävyys ratkaisevat sen, mitä julkaistaan ja mitä ei. Samoin pääsääntö on, että uutisen todenperäisyys tarkistetaan kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Toimittajan tiedot perustuvat usein myös kirjallisiin dokumentteihin. Verkossa on nykyään entistä enemmän kirjallisia alkuperäislähteitä, joista lukijat voivat suoraan tarkistaa tietojen todenperäisyyden.

Kyselimme myös nuorelta, puolitoista vuotta sitten talouden ja politiikan toimituksessa aloittaneelta Karla Kempakselta, millaisia ominaisuuksia toimittajalta nykypäivänä vaaditaan. Kempaksen mukaan uteliaisuudella ja sinnikkyydellä pääsee jo pitkälle, mutta ”on kuitenkin hyvin erilaisia toimittajia,” jotka ovat menestyneet uralla. Eli ei ole olemassa mitään yhtä toimittajan mallia, vaan jokainen voi menestyä omilla vahvuuksillaan, Kempas sanoo. Kempaksen mukaan suurin yksittäinen muutos toimittajan työssä on viime aikoina ollut uutisvälityksen nopeutuminen, eli jonkin ison uutisen ensimmäinen versio ”julkaistaan yleensä minuuteissa, siis mitä asiasta voidaan sillä hetkellä varmasti sanoa.” Myös sosiaalisessa mediassa palautetta tulee herkästi, ”joskus aiheesta ja joskus aiheetta.” Käytännön työtä tehdessä yleensä huomaa, ”onko tämä mun juttu vai ei.” Kaiken kaikkiaan Kempas sanoo viihtyvänsä hyvin toimittajan työssä ja jo lukion ensimmäiseltä luokalta asti hän on halunnut työskennellä Helsingin Sanomissa. Tämä työ on siis hänen unelmiensa täyttymys!

Kuva 11

Uutisvälityksen muuttuessa entistä nopearytmisemmäksi saattaa toimittaja kirjoittaa jopa 5-10 juttua päivässä, kertoo HS:n toimitussihteeri ja sometuottaja Verna Vuoripuro. Toisaalta samaa juttua saattaa tehdä viisikin toimittajaa samanaikaisesti aiheen merkittävyydestä ja laajuudesta riippuen. Uutisvälityksen nopeutuminen asettaa haasteita myös tietojen luotettavuudelle. Toimittaja pyrkii työssään ”aina alkuperäisimmän lähteen äärelle.” Tietojen tarkistaminen ja eri lähteistä saatujen tietojen vertaaminen keskenään on tärkeä osa toimittajan ammattitaitoa. Sekä tiedonhankinta että tietojen tarkistaminen tapahtuu entistä enemmän verkossa, joskin tietoja hankitaan myös nykyään perinteiseen tapaan puhelimitse ja ulkomaanuutisten osalta kansainvälisiltä uutistoimistoilta.

Mediaryhmä sai vierailun aikana kaiken kaikkiaan kattavan tietopaketin siitä, millaista on työ suuren mediatalon toimituksessa, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Keskustelu toimittajien kanssa oli sen verran vilkasta, että meitä varten katettu glögitarjotinkin unohtui pöydälle. Ehkä tässä oli joitakin arvokkaita vihjeitä niille, jotka harkitseva toimittajan uralle ryhtymistä. Kiitos vielä kerran Helsingin Sanomien toimitukselle!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s