Mediakurssin toimittajat presidentinvaalipaneelin kisakatsomossa

Faktabaari järjesti 14. joulukuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa presidentinvaalipaneelin kisakatsomon, johon HRSK:n lukiolaiset pääsivät osallistumaan. Vieraana kisakatsomossa presidentinvaaleja analysoimassa olivat muun muassa konkaritoimittaja Jarmo Mäkelä sekä politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Juhana Aunesluoma.

Saapuessamme Helsingin yliopiston Tiedekulmaan tilasta huokui akateeminen ja inspiroiva ilmapiiri. Hämärä tila, jota valaisivat seinälle heijastetut hashtagit ja niitä seuraava twitterfeed. Faktabaari oli kehitellyt tilaisuuteen ohjelmanumeroksi vaalibingon, jota täytettiin vaalipaneelin aikana ehdokkaiden ladellessa kliseitä tai tavaramerkkilausahduksiaan.

Ylen vaalipaneelin pääaiheena oli jo edellisistä paneeleista tuttu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Edellisenä päivänä käydyssä MTV:n vaalipaneelissa päädyttiin Paavo Väyrysen johdolla väittelyyn Suomen ulkopolitiikan termeistä, tällä kertaa keskustelua sähköisti muun muassa ehdokkaiden eri tulkinnat Itämeren sotilaallisen kriisin puhjetessa ja miten Euroopan unioni siihen reagoisi. Vihreiden Pekka Haavisto ja SDP:n Tuula Haatainen molemmat uskovat, että Lissabonin sopimuksen mukaiseen apuun voi luottaa. RKP:n Nils Torvalds osoitti skeptisyyttä apua kohtaan toteamalla että avunantoon vaaditaan EU-maiden yksimielisyys, jota ei ole.

Ennen vaalipaneelin alkua Faktabaarin perustaja Mikko Salo kutsui lavalle politiikan tutkijat Johanna Vuorelman ja Juhana Aunesluoman analysoimaan sitä, mikä tekee näistä presidentinvaaleista kiinnostavan. Vuorelman mukaan poikkeuksellisen jännittynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne määrittävät nämä presidentinvaalit. Aunesluoma kiinnitti huomiota presidentinvaalien luonteeseen – henkilövaaleihin. Erilaiset persoonat erottuvat helpommin henkilövaaleissa, mikä on arvojohtajan aseman kannalta tärkeä.

Presidentinvaalien retoriikkaan Johanna Vuorelma antoi kolme pointtia: ulko- ja turvallisuuspoliittisen salakielen, käsitteiden monitulkintaisuus ja tapa profiloitua sukupuolen mukaan. Merja Kyllönen puhuu täydestä sydämestä ja Tuula Haataisella on sydäntä sanoa, kun taas miespuoliset ehdokkaat tukeutuvat asiantuntijuuteen juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta.

Tämän jälkeen lavalle kutsuttiin Jarmo Mäkelä, joka kävi myös HRSK:lla pitämässä media-aiheisen aamunavauksen lokakuun alussa. Hän haastatteli filosofi Timo Miettistä ja Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkasta siitä, kuinka hyvin presidenttiehdokkaat ovat osanneet asiansa tähän mennessä. Ronkasen mukaan kaikki ehdokkaat ovat jo ansioituneita Suomen politiikassa ja siten ovat perillä siitä mistä puhuvat. Timo Miettinen huomautti etteivät ehdokkaat keskity niinkään faktoihin vaan asioiden ja teemojen kehystykseen. Varsinaisia faktavirheitä ei ole tapahtunut, mutta hän kritisoi Paavo Väyrystä, joka edellisenä päivänä käydyssä MTV:n vaalitentissä sekoittanut termit puolueettomuus ja liittoutumattomuus.

Vaalitentin alettua huone hiljeni seuraamaan kaksituntista väittelyä. Paneelin viereen heijastettu twitterfeed aiheutti yleisössä lähinnä naurureaktioita, oli aiheena sitten Nils Torvaldsin tyylikkäät sukat tai Paavo Väyrysen kirjamainonta. Faktabaarin tiime teki suorana faktantarkistusta twitteriin, mutta paneelin puolivälissä hiljennettiin ääni hetkeksi, jotta paikan päällä olleet asiantuntijat saivat kerrottua tekemistään huomioista. He huomauttivat, etteivät muut ehdokkaat haasta niinkään presidentti Niinistöä, vaan toisiaan. Tämä näkyi myös ajoissa, mitä ehdokkaat olivat äänessä. Niinistö ylitti muut ehdokkaat paneelissa reilusti, jotkin jopa kaksinkertaisesti. Toinen asiantuntijoiden tekemä huomio oli Väyrysen ja Huhtasaaren suuri huomion määrä, haastavista ehdokkaista he saivat selvästi eniten aikaa puhua.

Presidentinvaalipaneelin loputtua Jarmo Mäkelä lausui omat johtopäätöksensä vaalipaneelikeskustelusta, minkä jälkeen Faktabaarin toimitus veti tilaisuuden yhteen faktantarkistuksen osalta. Mäkelä totesi, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ulkopoliittista konsensusta, mutta jakolinjat eivät ole niin suuria kuin ehdokkaat antoivat paneelissa ymmärtää. Hänen mukaansa Paavo Väyrysen näkemykselle siitä, että länsi on aiheuttanut välirikon Venäjän kanssa, on yhtä suuri tukijoukko kuin sen vastakohdallekkin.

Faktabaarin toimitus kommentoi lopuksi, että paneeli oli linjassa edellisten kanssa ja että siinä oli vain vähän pureuduttavaa faktantarkistuksen kannalta. Huomiona oli myös se, että EU-asiat olivat vahvasti esillä, vaikka ne eivät suoranaisesti kuulu presidentin valtaoikeuksiin. Lopuksi toimitus totesi huumorimielessä, että mielenkiintoisin tarkistettava fakta koko paneelissa oli se, kuinka monta kirjaa Paavo Väyrynen oli loppujen lopuksi kirjoittanut, mihin ei loppujen lopuksi löytynyt yhtä ja selvää vastausta.

Mikael Kataja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s